Kissojen mielenliikkeet jaksavat kyllä aina yllättää. Edellisessä kodissa Beisa oli innokas tarhassa olija, mutta nykyisessä paikassa tarhailu ei ole pahemmin kiinnostanut. Olen arvellut syyksi sitä, että tarhaan päästäkseen pitää ensin mennä rappuset alakertaan ja rappuset tuntuvat olevan Beisan mielestä edelleen hieman epäilyttävät. Edellinen koti, jossa Beisa ja kaikki sitä nuoremmat ovat syntyneet, oli yksitasoratkaisu, joten portaat olivat suurimmalle osalle kissoista uusi juttu. Jos rappusiin heittää nameja, niiden epäilyttävyys luonnollisesti unohtuu sen siljän tien.
Liekö syynä rappuset vai joku mystinen "ei vaan huvittanut" -syy, mutta Beisaa ei tosiaan ole pahemmin tarhassa näkynyt. Paitsi nyt näkyy, koska yhtäkkiä siellä voikin olla. En tajua, mutta samapa tuo. Vähän samanlainen yllätys oli Auran äkillinen kiinnostus raksuihin. Se ei ole koskaan suostunut edes maistamaan raksuja, ja yhtäkkiä halusikin syödä niitä. Ehkä kaikkea ei kannata edes yrittää ymmärtää. ;)
Et sitten ennen ole nähnyt kissaa tarhassa?
Kuistilla ollutta Riinaa lukuunottamatta kaikki olivat tarhassa.
