Sivut

tiistai 29. marraskuuta 2016

Somput Kissapostissa

Uusimmassa Kissaposti-lehdessä on rotuesittelyssä somalikissa! Pääkuvaan ovat päässeet ihana Lilia C-pentueesta ja Tiitin (myös ihana) veli Marius B-pentueesta. :) Muitakin blogituttuja saattaa löytyä. ;) Lehden paperiversioita saa ainakin Mustista ja Mirristä.

Siis miten niin tässä lehdessä ei ole MUN kuvaa?

maanantai 21. marraskuuta 2016

Mikään ei ole turvassa suurilta saalistajilta

Istuin kaikessa rauhassa tässä koneella, kun yhtäkkiä jostain kuului joku kolahdus. En kiinnittänyt asiaan mitään huomiota, koska sellaista tapahtuu aika usein, eikä yleensä kyse ole mistään toimeenpiteitä aiheuttavasta. Hetken päästä kuitenkin Tiiti ilmestyi olohuoneeseen punatulkku suussaan! Ei sentään oikea, vaan ihan itse omin pikkukätösin tekemäni villakoriste, joka roikkui kaverinsa kanssa kuistilla valopuussa. Hävytöntä!

Ihan ite sain kiinni.

Kuisti toimii myös eteisenä, joten ovi sinne on yleensä kiinni. (Myös siitä syystä, että se on aika viileä tila.) Päästän kissat sinne aika ajoin tutkimaan paikkoja, koska se on tietenkin Tosi Jännä Paikka, kun sinne ei jatkuvasti pääse. En olisi arvannut punatulkkuparkojen olevan vaarassa.

Kolaus tuli tietenkin siitä, että valopuu kaatui saalistuksen hurjassa tiimellyksessä. Sekä puu, tulkku että kissat selvisivät tapauksesta ilman vahinkoja.

Toinen hyväkäs...

sunnuntai 13. marraskuuta 2016

Kyttäys jatkuu

Kyttäys se vaan jatkuu... Eipä meillä nykyään paljon muuta tapahdu. :D

Pääkytättävä

Riistaosasto vaanii riistaa (he he :D)

Silmu kyttää

Aura tuijotti niin intensiivisesti maassa hyppivää mustarastasta ja pikkulintuja, että taisi missata koko oravan

No, jotain muutakin sentään tapahtuu. Silmun uusin lempilelu on "mato-onki" eli huiska, jonka päässä on, noh, mato. Sillä pitää ensin huiskia ja sitten heittää koko onki matoineen päivineen rappusista alas, josta Silmu noutaa sen. Tätä toistetaan n kertaa eli kunnes Silmu väsyy eli tosi kauan.

Siis tälleen:

Silmu valtasi säkkituolin

Beisa pitää sohvan selkänojasta (ja merinovillahuivista)

sunnuntai 6. marraskuuta 2016

Tauotonta kyttäystä

Voisin luetella omakotitaloasumisen hyviä puolia enemmänkin, mutta tällä hetkellä pinnalla on ehdottomasti se, että lintuja saa ruokkia omassa pihassa. :) Edellisen kodin taloyhtiössä se kun oli valitettavasti kiellettyä. Lintujen tarkkailu on itsestäkin kivaa hommaa, mutta kissoista tietenkin aivan huippua. Tiaiset ovat jänniä, mutta vielä jännempää on, jos tiputelkkariin lennähtää joku vähän isompi saalis, kuten harakka. Paras toki on orava.

Istun tässä odottamassa, että näen oravan.

Joko se kohta tulee?

Onhan se söpö ja jännä, kattokaa nyt itekin. Orava haki omenapuusta omenan, kantoi sen koivuun ja jätti oksanhankaan jemmaan.

Kyttäyssession jälkeen uni maittaa.