Tiiti(se)n lista

Julkisuudessa on taas viime aikoina puhuttu paljon Tiitisen listasta ja spekuloitu, mitä listalla on tai ei ole. Spekuloinnit voi lopettaa tähän, sillä Tiiti(nen) on antanut luvan julkaista listansa, joita on itse asiassa yhden sijasta kaksi.

Asioita, joista tykkään

1. Ruoka

2. Päikkärit

3. Linnut

4. Oravat

5. Silmu (yleensä, joskus on ärsyttävä)

6. Oliko ruoka jo mainittu? Varmuudeksi uudestaan: ruoka.

7. Namit. Eivät ole varsinaisesti ruokaa.

8. Syliin änkeäminen

9. Villasukat ja niiden kanteleminen 

10. Takkatuli

Asioita, joista en tykkää

1. Aivastaminen

2. Yleisesti kaikenlainen mekastus

3. Liian läheltä tarhaa lentävät isot lintuparvet (pelottavia!)

4. Kynsien leikkuu yms. kissankidutus

5. Villapöksyihin koskeminen (hieman yksityisyyttä, kiitos!)

6. Paha ruoka

7. Liian pitkäksi venyvä aterioiden välinen aika

8. Liian rajut leikit (Aura)

9. Jos ihminen nousee ylös juuri kun on asettunut syliin mukavasti

10. Imuri

Kyllä näin on!

Kesän parhaat kyttäilyt, top 5

Pitkittynyt hellejakso hyydytti jopa innokkaimpien kyttääjien innon, mutta siitä huolimatta kesän aikana on ehditty kyttäillä ja ihmetellä montaa asiaa. Kesän top 5 voisi näyttää vaikkapa seuraavalta:

1. Kissatarhan edessä kasvavista auringonkukista siemeniä hakevat talitiaiset. Vaatii hyvin littanana vaanimista.

Tarhas eka, tarhas vika.

2. Gammayökkösten massaesiintymä. Jännästi lentäviä yöperhosia päiväsaikaan, parasta ikinä!

3. Kottaraiset. Parvella on tapana istuskella aamuisin pihakoivussa. Jos oikein säkä käy, ne saattavat hyppiä nurmikolla!

4. Punarinnan poikaset. Hyppivät hassusti. Yksi hyppi oven alta kissatarhaan, mikä oli ihan huippuhauskaa, kunnes mälsä emäntä vei linnun takaisin ulos.

5. Lintualtaassa kylpevät linnut, erityisesti mustarastaat. Läiskyttelevät hauskasti siipiään!

Bonus: naapuripihan koiranpentu, uhka vai mahdollisuus? Tavallaan kiinnostava, mutta myös vähän pelottava.

Pentuja katsomassa

Kävin katsomassa Vulpes-kissalan 9-viikkoisia pentuja. Pentujen emolla Islalla on sama isä kuin Silmulla ja emojenkin puolelta tytöt ovat sukua, joten samaa näköä löytyy. Pennut olivat tietenkin syötävän suloisia ja kuumasta ilmasta huolimatta erittäin vilkkaita. :D Pentuja on kaikkiaan viisi, neljä riistanväristä ja yksi sininen, kolme poikaa ja kaksi tyttöä.

Isla-mamma

Pennuilla riitti virtaa...

...kunnes lopulta jopa nekin hyytyivät. :D

Mieli voi muuttua

Kissojen mielenliikkeet jaksavat kyllä aina yllättää. Edellisessä kodissa Beisa oli innokas tarhassa olija, mutta nykyisessä paikassa tarhailu ei ole pahemmin kiinnostanut. Olen arvellut syyksi sitä, että tarhaan päästäkseen pitää ensin mennä rappuset alakertaan ja rappuset tuntuvat olevan Beisan mielestä edelleen hieman epäilyttävät. Edellinen koti, jossa Beisa ja kaikki sitä nuoremmat ovat syntyneet, oli yksitasoratkaisu, joten portaat olivat suurimmalle osalle kissoista uusi juttu. Jos rappusiin heittää nameja, niiden epäilyttävyys luonnollisesti unohtuu sen siljän tien.

Liekö syynä rappuset vai joku mystinen "ei vaan huvittanut" -syy, mutta Beisaa ei tosiaan ole pahemmin tarhassa näkynyt. Paitsi nyt näkyy, koska yhtäkkiä siellä voikin olla. En tajua, mutta samapa tuo. Vähän samanlainen yllätys oli Auran äkillinen kiinnostus raksuihin. Se ei ole koskaan suostunut edes maistamaan raksuja, ja yhtäkkiä halusikin syödä niitä. Ehkä kaikkea ei kannata edes yrittää ymmärtää. ;)

Et sitten ennen ole nähnyt kissaa tarhassa?

Kuistilla ollutta Riinaa lukuunottamatta kaikki olivat tarhassa.

Saatu ja menetetty istumapaikka

Etenkin Silmu viettää valjastellessaan paljon aikaa pihan perällä. Siellä on lyhyt orapihlaja-aidan pätkä, jossa usein istuu varpusia. Samalla voi myös kytätä mahdollisesti ohikulkevia koiria aidan läpi. Lintujen tarkkailu on tunnetusti hyvin aikaavievää hommaa, joten hihnan toisessa päässä olijalla saattaa tylsyys iskeä ja jalat väsyä.

Pyysinkin miestä tekemään jonkinlaisen penkinpätkän taluttajalle istumapaikaksi. Hänellä oli kuitenkin parempi ajatus: varaston takana on vanha pölli, jolla voisi istuskella ainakin sen aikaa, että penkki tekeytyy. Loistavaa! Pölli paikoilleen ja hieman maisemointia ympärille ja avot!

Ja sitten vaan istuskelemaan. Ei mutta hetkinen, tämähän on jo varattu??

Niinhän siinä tietenkin kävi, että pöllistä tuli Silmun eikä minun istumapaikka. Täytynee siis hätistellä miestä tekemään kuitenkin se penkki. Edes kissa ei sentään voi istua kahdessa paikassa yhtä aikaa, vai..?

Tästä onkin paljon parempi tarkkailla kuin maasta, vähänkö ajattelevaista ihmisiltä!

Kesäkelit

Huh hellettä! Yhtäkkiä on niin lämmintä, etteivät kissat meinaa viihtyä päiväsaikaan tarhassa siksi, että siellä on LIIAN KUUMA. Että semmoinenkin on mahdollista.

Nameilla sentään saa kissat lahjottua tarhaan kuumallakin ilmalla kesäkuvien ottamista varten. Huom., kuvauksissa ei vahingoitettu kissoja, vaikka ne muuta väittäisivätkin. ;)

Hah hah,  kuule ketään ei naurata nää sun "vitsit". (Silmu)

Aura

Saana

Silmu

Lintututkimusta

Lämpötila ei vielä kovin keväisenä malta koko aikaa pysyä, mutta muuten kevät näyttää olevan hyvässä vauhdissa! Tintit tekevät pönttöön pesää, sipulikukkia nousee maasta ja Silmu on muuttanut melkeinpä tarhaan asumaan. Muut kissat käyvät tarhassa vielä huomattavasti satunnaisemmin. Silmua ei pieni viileys tai edes märkyys haittaa, kunhan ulkona on LINTUJA.

Silmu on hyvin innokas lintuharrastaja, joka on lajibongaukseen sijaan erikoistunut lähinnä lintujen käyttäytymisen tarkkailuun. Silmu näyttää myös suorittavan empiirisiä kokeita liittyen lintujen pakoetäisyyteen ("flight distance") ja lajienvälisiin eroihin. Tähänastisten tutkimusten mukaan sepelkyyhkyllä näyttäisi olevan kaikkein lyhin etäisyys, eli se lähtee lentoon vasta havainnoitsijan ollessa hyvin lähellä. Lisätutkimuksia kuitenkin vielä tarvitaan riittävän otoskoon saavuttamiseksi.

Koska linnut usein viihtyvät puissa, joutuu lintututkimusta tekevä usein myös kiipeämään puihin tutkimuskohteidensa perässä. Mitäpä sitä ei tutkija tieteen eteen tekisi!