Talven riemuja (kukin tavallaan)

Löysin Räveltämöstä skottilaisen abyihmisen, jonka kanssa juteltiin (luonnollisesti) kissoista tovi. Ko. aby pitää kuulemma kovasti lumesta, kunhan sitä ei mene korviin. Abyn emäntä arveli, että somppuni varmaankin hyötyvät pitkästä turkistaan kylmässä Suomessa. Yeah, right... Beisaa lukuunottamatta neidit eivät suuremmin pakkasta ja lunta arvosta, joten talvi kuluu enimmäkseen sisätiloissa. Kuva puhunee puolestaan...

Leevi on huomattavasti tyttöjä karaistuneempi,  mutta sekin nauttii mieluummin kevätauringosta terassilla, kuin tarpoo hangessa. Tähän vuodenaikaan aurinko lämmittääkin jo mukavasti.

Pennuilla sen sijaan olisi kova hinku ulos, mutta niin pienillä ei ole sinne mitään asiaa. Taiga näppäränä tyttönä on jo tajunnut, että kissanluukusta pääsee jonnekin. Onneksi se ei ole vielä keksinyt, miten luukku tarkkaan ottaen toimii, mutta joutuu sitä silti hieman vahtimaan. Auringosta ja lämmöstä voi kyllä nauttia sisälläkin.

Loppuun vielä "taidekuva" Saanasta. Mystinen kissaeläin valon ja varjon leikeissä. On se kaunis.

Totista painia, painoluokka alle kilon

Kaverini kävi sunnuntaina kylässä huomattavasti paremman kameransa kanssa. Itse olen omalla kamerallani saanut pennuista lähinnä söpöjä nukkumiskuvia, mutta kissojen liikkeissä ei kamerani pysy mukana. (Noh, ei pysy aina kyllä kuvaajakaan...) Söpöissä nukkumiskuvissa ei tietenkään ole sinällään mitään vikaa, mutta ne eivät anna ihan oikeaa kuvaa pentujen elämästä.

Vrt. seuraavia:

1) Söpö nukkumiskuva

  

"Voi miten herttaisesti viattomat pikkukisuset halailevat toisiaan..."

ja 2) todellisuus...

"Äääägrhl, sisko kuristaa!"

"Maista mun tassua, urpo!" "Phtyi, et oo hetkeen pessyt käpälöitäsi?"

"Seuraavaksi otan käyttöön karate-liikkeeni."

Synttäreitä

Beisa-meisanen täyttää tänään kaksi vuotta! Koska Beisa on lauman nuorimmainen (siis vakiolauman, pentuja ei lasketa), sitä on tottunut jatkuvasti pitämään porukan "vauvana". Meinaan jatkuvasti esimerkiksi ilmoittaa sen näyttelyihin nuorten luokkaan. Samoin, jos Beisan sulhasista kysellään, vastaan hieman hämmentyneenä, että eihän sille nyt vielä... Mutta uskottava se on, Beisa on tosiaan jo ihan aikuinen!

Onnittelut myös muulle pentueelle, eli Bongolle, Saigalle ja Uunolle! Toivottavasti saatte kaikki herkkuja syntymäpäivänänne! :) Kuvassa oikealla koko porukka ihmettelee ulkomaailmaa kissatarhassa. Kuvaaminen on näköjään hieman epäilyttävää touhua. ;)

Saanan ensimmäisen pentueen syntymäpäivä meni huonomuistiselta kasvattiäidiltä vähän ohi (...), se kun oli jo 5.2. Nämä mussukaiset täyttivätkin jo kolme vuotta!







Nyt kun talossa on taas pentuja, muistot edellisistä pentueista palaavat vahvoina mieleen. Kaikki pentueet ovat olleet omanlaisiaan, mutta toisaalta myös hyvin samanlaisia. Kummasti kaikki tuntuvat esim. löytävän samat piilopaikat. Sohvamme alla, tai oikeastaan sohvan sisällä on pentujen mentävä kolo. Eikös Tundra eilen löytänyt sen ja nukkui siellä tyytyväisenä päiväunet.

Nukkumatteja ja kissankäpäliä

Eivätkö pennut olekin suloisia nukkuessaan? Pienenpienissä kissantassuissa on jotain tavattoman liikuttavaa.

Kissanristiäiset, osa 2

Pennuilla on nyt viralliset nimet. Koska olen ammatiltani biologi, halusin pennuille rekisterinimiksi eläinten, kasvien tai sienten tieteellisiä nimiä. A-pentueesta tuli petolintupentue. Nimien valinta oli hieman hankalaa, koska ensinnäkin piti pitää mielessä rajoitukset nimen pituuden suhteen. Toisekseen halusin nimien olevan "kivojen" eläinten nimiä. Esim. haisunäätä on kyllä sinällään kiva eläin, mutta nimi saattaa antaa kantajastaan epämiellyttävän kuvan... Kolmannekseen halusin tietää, ettei tieteellinen nimi tarkoita mitään hassua, kuten haisevaa näätää. Itse en osaa valitettevasti latinaa, mutta onneksi italialainen ystäväni auttoi asiassa.

Taigan virallinen nimi on Athene noctua eli minervanpöllö. Minerva eli Athene on roomalaisessa mytologiassa sodankäynnin, viisauden, tieteen ja taiteen jumalatar. Nimi tarkoittaa kirjaimellisesti "Yön Athenea".

Taiga on hiljainen ja näyttää hämmästyneenä kovastikin pöllöltä, joten nimi sopii neidille hyvin. Viisaudesta ja muista hienoista jumalattareen liittyvistä ominaisuuksista ei nyt tietenkään vielä tiedä... ;) Mutta ehkä nimi on enne.

Tundran rekisterinimi puolestaan on Aquila clanga, kiljukotka. Nimi tarkoittaa kirjaimellisestkin "meluisaa kotkaa". Mietin pitkään, voiko moista nimeä antaa pienelle kissalle, mutta tieteellinen nimi on kuitenkin kauniin kuuloinen ja sopii hyvin Athene noctuan pariksi. Sitä paitsi totuuden nimessä Tundra on aika meluisa. ;) Sillä on hyvin selvät mielipiteet asioista ja se myös kertoo ne ääneen.

Vasemmalla olevassa kuvassa Tundra esimerkiksi näyttää kameralaukun hihnalle, että turha mulle ryppyillä. Kaverini oli kuvaamassa pentuja viikonloppuna, ja kuva on hänen ottamansa. Uhrina oleva kameralaukku oli aluksi pentujen mielestä kamalan pelottava, mutta pian se jo sai melkoista kyytiä.

Kevättä ilmassa

Leevi nauttii auringosta

Muutamana päivänä on ollut sen verran keväinen ja aurinkoinen ilma, että aikuiset kissat ovat pääseet kunnolla nauttimaan ulkoilusta tarhassa ja terassilla. Pentujen takia ulkoilu on ollut viime aikoina hieman hankalaa. Tarhaan johtava kissanluukku kun on keittiössä, eli samassa huoneessa kuin pennutkin. Koska pennut eivät saa saada kylmää, luukku on tilapäisesti käyttökiellossa, ja sekös kissoja harmittaa. Yleensä niillä on tapana mennä aika tiuhaan luukusta sisään ja ulos.

Beisa esittää patsasta?

 Nyt ulos ja sisään pääsee vain olohuoneen ovesta, ja ainoastaan silloin, kun joku ihminen avaa oven. Koska kissoja ramppaa jatkuvasti sisään ja ulos, ihmisiltä saattaa myös välillä unohtua joku kateista hetkeksi ulos. (Paitsi Riina. Sitä ei pysty unohtamaan mihinkään, koska se ilmoittaa erittäin suurella äänellä halustaan tulla sisään.) Sisäänpääsyn odottelu aiheuttaa luonnollisesti järkyttävää närkästystä, ja sisään tullaan sen jälkeen hyvin teatraalisesti tassuja ravistellen.

Taiga 4 vk

Pennut kasvavat melkein silmissä. Varovaiset tutkimusyritykset pesän ulkopuolelle ovat vaihtuneet pidempiin retkiin (vain ovelle asti, siinä kun on este) ja horjahteleva kävely horjahtelevaan juoksuun. Saanalla on täysi työ pitää pennut kurissa ja nuhteessa. ;) Pentujen suissa on jo pieniä, teräviä hampaita, ja kiinteää ruokaakin ollaan maisteltu.

Tundra 4 vk

Tai no, ainakin Taiga on maistellut. Tundran mielestä jauhelihamössö vaikuttaa vielä aika epäilyttävältä, ja se pysytteleekin mieluummin vielä maitolinjalla.

Kissanristiäiset

Pennuilla on nyt työnimet. Koska pentujen emon nimi on Saana, myös jälkikasvun nimet henkivät pohjoista. Saanan edelliset pentueet on nimetty niiden isien mukaan, mutta koska tämä on Saanan viimeinen pentue, nimet tulevat vaihteeksi emon mukaan. Niin, ja lisäksi mielikuvitukseni teki stopin, enkä keksinyt Valdoon liittyen mitään teemaa. ;) Edellisten pentueiden isät ovat olleet nimiltään Aku (pennut saivat nimensä Disney-hahmojen mukaan) ja Panda (pennutkin olivat eksoottisia eläimiä).

Tässä mönkii Tundra...

...ja tässä nyrpistelee Taiga.