Rotuyhdistyksen kevätkokouksen yhteydessä järjestettiin retki Korkeasaareen, jossa näimme hieman isompia kissoja. Suhtaudun eläintarhoihin ristiriitaisin fiiliksin: toisaalta arvostan eläintarhojen tekemää suojelutyötä ja erityisesti lasten on hyvä nähdä erilaisia eläimiä. Halu esimerkiksi tiikereiden suojeluun herää todennäköisesti ihan eri tavalla elävän tiikerin nähtyään. Mutta varsinkin isojen petoeläinten kohdalla tulee väkisinkin surku siitä, että ne joutuvat elämään vankeudessa. Ja tietenkin siitä, että monilla lajeilla ei ole luontaisilla asuinalueillaan kummoisiakaan elinmahdollisuuksia. (Edellä linkatun AMUR-hankkeen lisäksi kissapetojen suojeluun voi osallistua esimerkiksi WWF:n kummina.)
Lumileopardinaaras sai ruokaa
Eläintarhasta saa myös hyviä ideoita kissatalouden sisustukseen. Esim. tämmöinen taso, vähän pienemmässä mittakaavassa tosin, miellyttäisi varmasti myös kotikissoja.
Amurinleopardiuros partiokierroksella
Amurintiikerit olivat juuri saanee jälkikasvua. Kameran zoomi ei riittänyt oikeiden tiikereiden kuvaamiseen, mutta tiikeripatsaaseen kyllä. Huomatkaa yhden pennun selvästi erottuva sukupuoli. ;)
Muitakin eläimiä katseltiin:
visentti
kuningasmerikotka
karhu
Riikinkukoilla oli ns. kevättä rinnassa.
Wau, hienoja kuvia. Vähän kyllä harmittaa, että jäi tuo retki väliin.
VastaaPoistaPatsas ei tosiaan jätä mitään arvailujen varaan tuon yhden kohdalla. :D