Koska tarha alkaa olla jo tuttu paikka ja koska pennuille tulee koko ajan lisää voimia ja taitoja, on vauhtikin tarhavisiiteillä entisestään kasvanut. Minun ei tarvitse enää niin tarkkaan vahtia pentuja, kun alkaa olla koko ajan vähemmän huolta jostain putoamisesta. Vahtimista toki tarvitaan edelleen muuten, kuten kimalaisten ja muiden pörriäisten jahtaamisen suhteen.
Silmu-emo ja Aura-täti auttavat pentujen vahtimisessa muuten, mutta pörriäisten jahtaamisen estämisessä niistä ei kyllä ole mitään apua...
"Oho hups, tästä ei saanutkaan kynsillä kiinni."
Toisen vaaniminen, kimppuun hyökkääminen ja sen jälkeen painiminen on tietenkin parasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti