perjantai 28. tammikuuta 2011

Kissanristiäiset

Pennuilla on nyt työnimet. Koska pentujen emon nimi on Saana, myös jälkikasvun nimet henkivät pohjoista. Saanan edelliset pentueet on nimetty niiden isien mukaan, mutta koska tämä on Saanan viimeinen pentue, nimet tulevat vaihteeksi emon mukaan. Niin, ja lisäksi mielikuvitukseni teki stopin, enkä keksinyt Valdoon liittyen mitään teemaa. ;) Edellisten pentueiden isät ovat olleet nimiltään Aku (pennut saivat nimensä Disney-hahmojen mukaan) ja Panda (pennutkin olivat eksoottisia eläimiä).






Tässä mönkii Tundra...










...ja tässä nyrpistelee Taiga.

torstai 20. tammikuuta 2011

Lisää aisteja

Pentujen silmät ovat nyt auenneet. Sinisen silmät aukesivat ensin ja riistan heti perässä päivää myöhemmin. Aukinaiset silmät tekevät ihmeitä pentujen ulkonäölle. Ne näyttävät heti merkittävästi enemmän kissoilta. Ja merkittävästi söpömmiltä, luonnollisesti. ;)

sunnuntai 16. tammikuuta 2011

Pennut kasvavat

Viikko on lyhyt aika, mutta siinäkin voi jo tapahtua suuria asioita. Kuten esimerkiksi, että kissanpentu tuplaa painonsa, oppii kehräämään ja venyttelemään, rupeaa raottelemaan silmiään... Käsittämätöntä, miten paljon voikaan kuluttaa aikaa tuijottamalla otuksia, jotka eivät tee oikeastaan mitään. Siinä on vain jotain niin äärimmäisen hellyyttävää, kun pienenpieni kissa venyttää itseään kuin iso kissa ikään tai yrittää putsata käpäläänsä.


"Pois alta, minä menen tästä!"
Riistalla pennulla oli alkuhankaluuksia syömisen kanssa, mutta sekin syö nyt jo reippaasti ja on kasvanut kovasti. Toki se on edelleen pienempi kuin alusta asti kunnolla syönyt siskonsa, mutta asenne korvaa puuttuvan massan... Riistan silmät ovat jo sen verran raollaan, että pentujen kuvaamiseen tulee pian tauko. Pentulaatikossa ja koko huoneessa on sen verran hämärää, että ilman salamaa ei ole toivoakaan saada minkäänlaisia kuvia.

tiistai 11. tammikuuta 2011

Pennut syntyivät!

Pennut syntyivät viimeinkin eilen! Olimme jo perjantaista asti olleet varmoja, että tänään ne syntyvät, ihan varmasti tänään... Saanalla ei vain ollut mikään kiire. Saanan kasvattaja oli lupautunut synnytysavuksi. Jos pennut olisivat syntyneet viikonloppuna, hän olisi päässyt ongelmitta milloin vain. Maanantaina hän pääsisi tulemaan vasta iltapäivällä. Saana oli maanantaiaamuna aika levoton ja yritti hoitaa edellisestä pentueestaan kotiin jäänyttä Beisaa. Beisa on kohta kaksivuotias, eli Iso Kissa, eikä näin ollen todellakaan arvostanut emonsa hoitoyrityksiä! Aamupäivä menikin jännätessä, että ehtiikö apukätilö töistä paikalle vai ei. Saana odotti kuitenkin hyvin kiltisti siihen, että synnytysavustaja ehti paikalle.

Synnytys sujui hyvin ja maailmaan tupsahti noin tunnin välein kaksi pientä somalilasta, riista (ensimmäisenä) ja sininen (toisena). Kummankin syntymäpainot olivat yli 100 grammaa. Odottelimme jonkun aikaa mahdollista kolmatta, mutta Saanan rauhoituttua imettämään näytti vahvasti siltä, ettei mahassa ollut sen enempää pentuja. Alustava sukupuoliarvio on kaksi tyttöä.

Eipä sitä taas meinannutkaan muistaa, miten pieniä upouudet kissanalut ovat! Ja miten huvittavasti niiden pienet korvat heiluvat imemisen tahdissa.

Riina on nähnyt pentuja ennenkin, mutta ei sekään tainnut muistaa, millaisia ne tarkkaan ottaen ovat. Se kävi kuono pitkällä kurkkimassa pentuja ja yritti peittää niitä! Haisivat siis ilmeisesti pahalta. ;) Beisan mielestä pennut ovat taatusti kamalinta, mitä se on ikinä nähnyt. Niitä voi katsoa korkeintaan metrin päästä ja jos ne inahtavatkaan, pitää pötkiä vauhdilla karkuun! ;)