Sivut

sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Piilosilla

Jaahas, minneköhän ihmeeseen Tiiti oikein meni piiloon, en osaa kyllä yhtään arvata...

Sä oot NIIN helppo!

BANZAIIIIII!!!

Tässäpä sulle vähän käpälää!

Nytpä löysin tosi ovelan piilon, täältä se ei taatusti mua löydä.

BANZAIIIIII!!!

Huh huh, pitää huilata välillä.

sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Kissakasautumia

Kissoilla on taipumus kasautua samaan paikkaan keskenään ja tietysti myös ihmisten kanssa. Esimerkiksi keittiöön suunnataan usein porukalla norkoilemaan ruokaa ja seurailemaan, mitä siellä tapahtuu.

Kolmen sukupolven norkoilua. Takana Saana, edessä oikealla Saanan tytär Beisa ja vasemmalla Beisan tytär Aura.

Sohva ja sen ympäristö on myös suosittu kasaantumispaikka. Joskus sinne on jopa vaikea mahtua itse istumaan. Kaikkein suosituin paikka on tietenkin se nurkka, jossa myös minä tykkään eniten istuskella.

Etualalla Aura, keskellä yrmyilee Riina ja taustalla arkun päällä loikoilee Tiiti.

Tiiti

Riina (Ei täällä mitään kissoja ole!)

Aura

Auralla on viime aikoina pitänyt taas kiirettä. Tämä on Auran elämän ihan ensimmäinen syksy, joten esimerkiksi puista ja villiviinistä putoilevat lehdelle ovat sille aivan uusi asia. Lehtien putoilu on Tosi Jännää ja sitä pitää tarkkailla kiinteästi. Lintujen bongaus on luonnollisesti ympäri vuoden jatkuva harrastus.

maanantai 13. lokakuuta 2014

Tiitin uusi pesä

Muistatteko, miten hassusti kävi Auran uudelle pesälle? Tiiti-sisko omi sen kokonaan omaan käyttöönsä! Lauantaina olimme URK:n kissanäyttelyssä Kirkkonummella Auran ja Saanan kanssa, joten Auran näyttelypesä piti saada sinne mukaan. Tiitin ilme oli Erittäin Närkästynyt, kun kippasin sen pois pesästä putsausta varten. Koska Tiitin mielestä tässä oli selkeästi tapahtunut jonkinlainen väärinkäsitys, se käveli perässäni ja yritti sitkeästi mennä takaisin pesään, kunnes tungin sen näyttelykassiin. (Pesän, ei kissaa. Toim. huom.)

Kaikeksi onneksi Kattipuoti oli näyttelyssä mukana, joten ostin Tiitille ihan oman pesän, jota saa vapaasti käyttää. (Edelleenkään en pidä lipaston päällä olevaa pesää erityisen viehättävänä sisustusratkaisuna, mutta ei lipastoa raaski enää pesättömäksikään jättää, kun pesälle on selvästi tilausta juuri siinä. Alun perin jätin lainaan menevän pesän ihan vaan hetkeksi lipaston päälle ja siinä olikin kissa alta aikayksikön.)


No häivy nyt jo siitä heilumasta!

Itse näyttelystä kuulumisia sen verran, että tuomari nominoi Saanan ilman TP-valintaa! :O Emäntä oli moisesta niin pöllämystynyt, että uskoi sen todeksi vasta nähtyään TP-listan. Paneelissa ei tullut ääniä, mutta se ei haitannut yhtään. Aura oli (ihan oikeutetusti) Lilia-siskopuolensa jälkeen EX2. Auran ja Lilian isä Mori oli kategorian paras siitosuros (myös ainoa, mutta sehän ei ole Morin vika) ja pääsi mahdollisesti myös televisioon valjastellessaan hallissa. Lilian veli Tiuhti oli hienosti VP!

sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Kiipeilypuu paikallaan ja muuta höpinää

Aiempana mainittu kiipeilypuu on viimeinkin päässyt seinälle. (Aplodeja, fanfaareja, hurraa-huutoja!) Projekti vaati mieheltä kaksi reissua rautakauppaan, melko monta kirosanaa ja minulta muutaman "hyvin kiinnostavan" poranterien ominaisuuksia käsittelevän luennon kuuntelemisen.

Yllättävää kyllä kiipeilypuu on jo käyty koekäyttämässäkin. Tyypillisestihän kissat katsovat pitkin nenän varttaan kaikkea uutta, eivätkä suostu edes harkitsemaan niiden käyttöä.

Riina ja Saana

Pahus, täällähän on jo joku.

Samoin aiempana mainittu papusato on kerätty (kissojen avustuksella, toim. huom.) talteen. Nyt pitäisi vielä tietää, mitä ihmettä niistä oikein tekisi.

No kissanruuaksi nämä eivät ainakaan sovellu.

Aura nauttii massurapsutuksesta.

Tulimme kertomaan, että alkais olla iltapala-aika. NYT.

Riina ja Saana nauttivat terassilla auringosta.

keskiviikko 1. lokakuuta 2014

Puutarha syyskuntoon

Vaikka vielä onkin vuodenaikaan nähden lämmintä, syksyn saapumisen huomaa jo. Ruusupapu (alla olevassa kuvassa ennen paleltumista) otti ensimmäisestä kylmästä yöstä hieman nokkiinsa ja paleltui osittain. Kunhan ehtii/jaksaa/muistaa, pitää kerätä pavut talteen ja ottaa muu kasvi alas. Krassi onneksi on ainakin toistaiseksi pärjännyt kylmille öille, joten joku kasvi sentään vielä kukkiikin pihalla.


Kissanmintusta ja krassista olen kerännyt siemeniä talteen. Kissanmintun siirsin terassille turvaan kylmältä (mutta tuhoeläinten ulottuville, ojasta allikkoon...) ja yrtit sisälle saakka. Kaikenlaisiin puutarhahommiin saa aina kissoilta apua, halusi tai ei. ;)

Ruohonleikkuri

No eipä ole häävi tämä ns kukkapenkki, näen tasan yhden kukkivan kasvin.

Puskat kaipaisivat leikkausta.

Mystinen kissaeläin sukeltaa viidakon kätköön sulautuen salamannopeasti sen varjoihin.

Porttikyttäys on suosittu harrastus vuodenajasta riippumatta.

Terassilla voi onneksi vielä nautti kunnolla auringon lämmöstä.

Aura

Kahden kerroksen väkeä

Saana

Riina