Mönkerövideoita

Yritin kuvata pentuja vaihteeksi videolle. Pentupesässä on valitettavasti niin pimeää, että siellä kuvaaminen vaatisi jotain infrapunakameraa. Koska sellaista ei tähän hätään ole, nostin pennut hieman "seikkailemaan" pesän ulkopuolelle pidempää videota varten. (Ignooratkaa taustalta kuuluva kolina, se on ruokaa laittava mies. ;)

Tässä ensin lyhytelokuva, jossa Aura ensin ihmettelee pentuja ja Tiiti pilaa (todennäköisesti ihan tarkoituksella) kuvauksen peittämällä koko näkymän. :D

Pesän ulkopuolista tutkimista ja (hieman avustettua) takaisin pesään mönkimistä. Videon koko meni Bloggerin sietokyvyn yli, joten täytyi laittaa se Photarin kautta linkkinä: tässä, olkaa hyvät. :)

Nassukuvia

Kaikilla pennuilla on nyt silmät auki ja ne alkavat jo ottaa ihmisiinkin kontaktia: nauttivat massun rapsuttelusta ja pesevät sormia. Yksi myös yritti purra sormeani. :D Pesästä on myös kova hinku kurkkia ulos, mutta ulkopuolella on vielä sen verran pelottavaa, että nopeasti tulee äitiä ikävä. Kuvaussessiokin oli taas vähintäänkin epäilyttävää sekä pentujen että Tiitin mielestä.

Epäilyttävää on!

No moi!

Mä en oikein jaksais pitää silmiä auki...

En mäkään jaksa!

Herra Harmaata ei väsyttänyt ihan niin paljon

Aura-täti uskaltautui kohtaamaan pennut ihan nenästä nenään

Kurkistelua

Pennut täyttivät tänään viikon. Pari isointa ylitti painossa jo 200 grammaa, toiset ovat vielä sen alle. Huvittavaa kyllä nimenomaan ne pienemmät ovat availemassa jo silmiään. Isompien silmät ovat vielä tiukasti kiinni.

Tässä möngitään päättäväisesti eteenpäin.

Tiitin mielestä pentujen siirtely pesästä valoisampaan paikkaan kuvaamista varten oli vähintäänkin arveluttavaa touhua.

Mönkeröisten kuulumisia

Suurin osa pentueista on meillä kulkenut yhteisnimityksellä "mönkeröiset" siihen asti, että pentujen liikkumismuotoa ei voi enää mönkimiseksi kutsua. Siitä eteenpäin niillä on joku muu yhteisnimitys, mutta se vaihtelee pentueittain. Esimerkiksi B-pentue, josta Tilhi on, kulki nimellä "tiitiäiset", mistä johtuen kotiin jääneen Tilhen lempinimeksi vakiintui Tiiti.

Mönkeröisille kuuluu hyvää, kasvavat kovaa vauhtia. :) Näiden kuvien välillä on kolmen päivän ero:

Huomaatte varmaan, että yksi pennuista on muita harmaampi. Se ei ole sininen, vaan riista niin kuin muutkin, sillä on vain jäänyt turkin väri kehittymättä. Ilmiön nimi on "fever coat", koska sen uskotaan johtuvan siitä, että emolla on odotusaikana ollut jokin infektio. En oikein tiedä uskonko ainakaan täysin tuohon selitykseen. Jos se johtuisi infektiosta, miksi se vaikuttaisi vain yhteen pentuun? Johtui mistä johtui, ilmiö on kuitenkin suht tavallinen. Googlaamalla "fever coat" löytyy hauskannäköisiä kuvaesimerkkejä vastaavista pennuista. Fever coat -pennuista tulee aikuisina saman värisiä kuin muistakin, harmaa väritys häviää pentuturkin karistua.

Äidin vieressä nukkumassa

Tiiti tauolla

Pennut ovat täällä!

Toissayönä meille syntyi neljä pientä riistasomppua. Paras arvaukseni on kaksi poikaa ja kaksi tyttöä, mutta pidätän itselläni oikeuden muuttaa myöhemmin mieltäni. ;) Synnytys kesti melkein koko yön, mutta meni kaikenkaikkiaan hyvin. Viimeinen pentu syntyi nelisen tuntia toiseksi viimeisen jälkeen. Siinä välissä kätilö oli vissiin torkahtanut, koska yhtäkkiä pesään oli ilmiintynyt neljäs pentu. ;) Onneksi Tiiti osasi hommansa, vaikka kätilö olikin vähän pihalla.

Tiiti on oikein hyvä emo ja pennutkin vaikuttavat enimmäkseen tyytyväiseltä. Paitsi silloin, kun joku vie nenän edestä juuri sen parhaan nisän (näin käy tosi usein) tai joku eksyy parin sentin päähän muista. Muut kissat ovat käyneet kuikuilemassa pentuja silmät pyöreinä ja kaulat pitkinä. Aura toki ei oikeastikaan ole ennen moisia otuksia nähnyt, muiden luulisi jo tottuneen. Mutta aina pennut tuntuvat olevan yhtä järkyttävän ihmeellisiä jopa niille, joilla on ollut omiakin pentuja.

Parempia kuvia sitten joskustaina. :)

Maaliskuu maata näyttää

...ainakin sen verran maata, että kissat yrittävät liikkua pihalla koskematta lumeen. Se vaatii melkoista akrobatiaa ja näyttää (anteeksi vaan) tosi huvittavalta. Alla muutama tyylinäyte tasapainoilusta:

Tässä kuvassa on kolme kissaa, löydätkö Beisankin? Huomatkaa Auran (oikealla) epätoivoinen yritys kiivetä aidan reunalle. :D

Aura

Beisa

Riina joutui lopulta koskemaan lumeen, yyyyäk!

Rankkaa on...

...siis Tiitillä lähinnä, kun pitää hautoa pentuja ja maha alkaa olla jo aika iso.

Toki kissojen elämä nyt ylipäätäänkin on monin eri tavoin haastavaa. Rankkaa on myös muun muassa...

...lumessa ulkoilu... (Aura)

..auringon ottaminen kylmällä säällä (Riina)...

...kynsien huoltaminen (Saana ja Aura)...

...ja tietenkin poseeraaminen (Aura).

Varmaan riittäis jo kohta? Tai siis niinku nyt?